Lento meni sinansa ok (hki - lontoo - bangkok - sydney - wellington), joskin kesti kotoa tanne Downtown Backpackersiin 40 ja puoli tuntia. Mulla on yksityishuone. Menin heti suihkuun, joka oli hieno kokemus ihmiselle, paitsi etta piti laittaa samat vaatteet taas paalle. Nain siksi, etta vaatteet ovat tassa vaiheessa ainoani. Matkatavarani eivat tulleet perille.

Ikava juttu, silla nyt voin vain odotella, etta joku myohempi lento tuo rinkan tanne. Kayn respassa kysymassa asiaa joka neljas tunti.

Rahaa ja luottokortteja minulla on, joten kaupungilla tein sen mita muutenkin piti: ostin retkikaasua, ruokaa ja karttoja. Kaikki loytyi suhteellisen helposti. Rahan vaihdon suoritin ottamalla Visalla seinasta paikallista rahaa, jonka nimi on dollari. Seteleissa nayttaa olevan lapinakyvia kohtia, vaikeuttanee vaarennysmahdollisuuksia.

11 tunnin aikaeron vaikutuksia en ole viela huomannut. Nyt on klo 21:05 ja kun kohta menen nukkumaan, niin toivon, etta aamulla kaikki olisi ok. Se tarkoittaa, etta heraisin pirteana, rinkka olisi ilmestynyt respaan, paistelisin munia hostellin omatoimikeittiossa ja hyppaisin yhdeksan bussilla kohti ensimmaista varsinaista retkikohdetta, jonka nimi on Tongariro crossing.

Briefly in English. In Wellington 3th January 2007 evening. I had a refreshing shower in Wellington after 40 hour travel. My luggage didn't come yet. If my backpack arrives tomorrow morning, I'm able to continue to "Tongariro Crossing".